Koulumatka pitkä on!

Kulttuurishokki on aina väistämätön, kun kaikki ympärillä on niin erilaista kuin kotona. Vaikeimmalta silti tuntui ja tuntuu edelleenkin matkustaminen. Liikkuminen Pietarissa on sinänsä helppoa, sillä metroverkko on pieni ja selkeä, ja matka taittuu kätevästi myös bussilla, trolleybussilla, ratikalla (mitä en ole vielä uskaltanut kokeilla) tai minibussilla eli matrushkalla. Kaikissa muissa joukkoliikennevälineissä paitsi metroissa on paikalla konduktööri, joka myy lippuja tai lukee matkakortteja. Kulkeminen on myös verrattain edullista, sillä yhden suunnan matka maksaa kulkuvälineestä riippuen noin 50senttiä. Minulla on käytössä kuukausittainen matkustuskortti, jolla saan rajattomasti kulkea bussilla ja trolleybussilla ja 70 kertaa metrolla. Tämä maksaa opiskelijalle noin 600ruplaa eli 15euroa.

Mikä siinä sitten on niin hankalaa? No ei mikään muu, kuin ne muut. Tietenkin. Pietarissa et koskaan ole yksin. Yleensä yhdessä hyvin monen muun kanssa. Ruuhka-aikaan kaikki kulkuvälineet, paitsi ehkä mashrutkat jotka ovat hieman kalliimpia mutta nopeampia, ovat tupaten täynnä matkustajia. Bussit varsinkin ovat niin täynnä, että matkakortin näyttäminen konduktöörille on silkka mahdottomuus. Tai puhelimeen vastaaminen. Silti siihen täyteen bussiin vielä joku hyppää kyytiin, niin että ovet eivät sulkeudu ja bussin sisällä tehdään paniikinomaista tiivistämistä, että tämä joku vielä mahtuisi kyytiin. Mikä parasta, ruuhka-aika ei rajoitu vain bussin sisälle vaan kaikki  kolme kotiinvievää autokaistaa ovat yhtä tehokkaasti kansoitettuja, jolloin se 20 minuutin matka venyy helposti tunnin mittaiseksi. Olen oppinut välttelemään ryysistä, joka sijoittuu täällä ilta kuuden ja kahdeksan välille.

Koulumatkani alkaa siis bussilla tai trolleybussilla, jolla menen Ladoshkajan metroasemalle. Tämä väli kestää ruuhkasta riippuen noin 30-80minuuttia. Ladoshkajalta hyppään metroon, jolla puksuttelen Dostojevskajan metroasemalle, mikä kestää noin parikymmentä minuuttia. Koulu sijaitsee parin korttelin päässä Dostojevskajasta, mukavien maisemien siivittämänä. Ei kuulosta pahalta ollenkaan. Ei se olekaan, kun hyvä päivä sattuu ja pääsee hetkeksi jopa istumaan. Mutta yleensä totuus on se, että istumapaikasta saa vain haaveilla ja koko matka menee seisten ja horjuen ja ihmisiä väistellen. Kaiken kruunaa todella syvälle kaivettu metroverkosto, josta aiemmin jo mainitsin. Rullaportaissa kököttelyyn siis kannattaa varata aikaa, sillä metroasemat sijaitsevat 70-105 metriä maanpinnan alapuolella. Silti metro on ehdoton kulkuväline keskustassakin, sillä kävely ruuhkaisilla pääkaduilla ei ole kovin miellyttävä vaihtoehto. Kaiken lisäksi metroasemat ovat todella kauniita ja koristeellisia. Pietarin metroasemien sanotaankin olevan maailman kauneimpia.

Reilun kuukauden matkustuskokemus on silti tehnyt tehtävänsä, sillä kaikkeen tottuu näköjään. Varsinkin kun osaa vältelllä ruuhka-aikoja ja valikoida oikean asemoinnin pysäkillä bussin saapuessa :). Myös ruokapuolesta on hyvä pitää huolta, sillä koulussa tuntien välillä ei välttämättä ehdi syömään ja pelkällä aamupalalla ei pitkälle päivää pärjää, pitkän matkustusajan takia, mutta ruokapuolesta kerron enemmän seuraavassa blogikirjoituksessa.

 Kotitalo on tuo vihreä"valkoinen" :)

 Vähän uudempia kerrostaloja.

 Sitten niitä ei niin uusia...

 Huippuhyvä supermarketti NORMA :) mun sali on tässä vastapäätä.

 Pietarin halvin supermarketti, Narodni. Kävin kerran yhdeksän maissa lauantai-iltana ja ruuhka sisällä oli niin käsittämätön, etten ennen ole nähnyt. Jos miettii missä kaikki Pietarin kaukaasialaiset ja aasialaiset on, niin Narodni on varma treffauspaikka.

 Ratikka :) uskomattomia metallihäkkejä joista lentaa hurja kipinäsade aina risteyksissä.

 Ei ole vielä ruuhka-aika :) minä nimittäin vielä istun.

 Sitten se päättymätön tarina, metron rullaportaat.

Vosstanijan metroasema. Joskus busseilen tänne Ladoshkajan sijaan.

Koulu sijaitsee ihan lähellä kuuluisaa risteystä jota kutsutaan viideksi kulmaksi. Keskeinen paikka esimerkiksi Dostojevskin Rikos ja rangaistus-kirjassa.

 Vladimirskajan kirkko kurkkii kadun päässä.

Vladimirskajan kirkko on Dostojevskajan metroasemaa vastapäätä.